Pullukka puolimaratonille…

Osallistuin eilen Vierumäellä ”Pullukka puolimaratonille” tapahtumaan, jota markkinoitiin ”Suomen hauskimpana juoksutapahtumana”. Hauskaksi tapahtuman teki ilmeisesti se, että juoksun ideoijana oli pullukka koomikko Sami Hedberg (never heard…). No, tapahtumapaikka oli kuitenkin tässä lähistöllä ja siitä sai näppärästi tehtyä koko perheen miniloman. Kun varasi hotellinkin riittävän ajoissa, niin ei maksanut yö Scandicissakaan kovin paljon, joten sinne siis. Tapahtumasta paistoi melko lailla läpi, etteivät järjestäjät olleet urheilutapahtumien järjestäjiä – ilmoittautuminen tapahtui kyllä netin kautta, mutta ilmoittautuessa ei kysytty sitä, mihin sarjaan ilmoittautuu vaan tämä kysyttiin vasta kisapaikalla numeroa haettaessa. Myöskään mitään ohjeita kisaa varten ei tullut ennen kun kaksi päivää ennen tapahtumaa – ennätin ohjeita jo facebookin kautta kysellä.

Ilmoittautuessa luvattiin myös tekninen paita, mutta siinä vaiheessa kun olin numeroa hakemassa oli pienin saatavilla oleva paita kokoa L (siis miesten kokoa L), että otin sitten suosiolla miehelle sopivan paidan, kun totesin, että itse en L koon paidalla tee yhtään mitään.

Lauantaina sää oli helteinen, huh, 26-27 astetta on melko lämmin keli lähteä juoksemaan puolikasta. Reilu parisataa juoksijaa oli tullut paikalle ja matka juostiin viitenä lenkkinä. Ensimmäinen lenkki vähän lyhyempi ja neljä lenkkiä n. 4,3 km. Juottopisteitä oli kaksi eli about kahden kilometrin välein, mutta tuossa helteessä se oli melkein liian harvoin! Heti alkuunsa kävi selväksi, että ennätyksiä ei tuossa kelissä juosta eikä tuolla reitillä. Reitti oli puoliksi asfalttia, puoliksi hiekkatietä – kiersi pitkältikin Vierumäen classic golfkentän ympärillä. Mäkiä oli sen verran, että kyllä ne voimaa veivät!

Viimeiselle kierrokselle lähtiessä olin käyttänyt matkaan 1:35 eli ajattelin, että kyllä tässä alle kahden tunnin juostaan, mutta ei vaan juostu. Ei noussut jalka, ei. Loppuaika oli 2:00:52. Minkäänlaista loppukiriä ei irronnut, sentään jaksoin hölkötellä koko matkan maaliin asti. Ensimmäistä kertaa ikinä alkoi jaloissa olla jo aika epämiellyttäviä tuntemuksia, ehkä jotain kramppaamisen esiastetta?

Maalissa sai numeroa vastaan vichy-pullon, omenan, banaanin ja Sami Hedbergin dvd:n (en ole katsonut). Tulokset olivat koko lailla epäselvät ja about parinkymmenen minuutin päästä lähdimmekin juoksupaikalta pois kohti hotellia. Illalla katsoin sitten netistä, että olin näköjään ollut N35 sarjassa kolmas, mutta jäipä nyt palkinto hakematta – mikä nyt olisi ollutkaan?

Juoksutapahtuman hauskuus oli ilmeisesti siinä, että ensimmäisellä juoksukierroksella joku kaveri jänisasuun pukeutuneena kurkki reitin varrella puskista… Jep. Tapahtumaan kuului erillinen iltatilaisuus, mutta sinne en mennyt, että ehkä se suuri hauskuus olisi ollut vasta siellä?

Aika paljon oli lähtenyt ihan kävelijöitä matkaan, mikä hämmästytti melkoisesti. Ohitin ensimmäiset kierroksella siinä vaiheessa, kun itse juoksin kolmatta kierrosta eli osan porukasta ennätin ohittaa kahdella kierroksella! Keskeyttäjiäkin näytti olleen melkoisesti.

Plussaa siitä, että huolto toimi hyvin juoksun aikana, mutta kaikesta muusta jäi kyllä enempi huono maku… Tai ehkä olin vaan liian tosikko? Paljon mahdollista sekin. 🙂

Advertisements
Kategoria(t): juoksu, kilpailut. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s