Sokkotreffeillä ;)

Olin eilen vähän kuin sokkotreffeillä, tai nettitreffeillä, ihan miten vaan. Tapasin nimittäin livenä Triangaa ja ashtangaa bloggarin. Huikeita sattumia, että esim. kesällä Hollolan maastotriathlonissa tulimme maaliin peräkkäin. Pieni maailma jne. Jospa jonkinlaisia yhteistreenejä saisimme viriteltyä, kun nyt kuta kuinkin samoilla nurkilla pyöritään. Hienoa olisi se kyllä!

Lääkärikin soitti eilen (kolme tuntia soittoajan jälkeen…) ja kertoi juurikin saman, minkä jo tiesin. Tuumasi ensin, että ”joo, tässä polvessa on kaikki rakenteet kunnossa, että sen puoleen kestää kyllä treenata ihan hyvin…” Sitten kohta jatkoi kuitenkin, että ”vois olla hyvä pitää parin viikon treenitauko”. Kysyin, että mitenköhän kauan kestää, että neste kaikkoaa, mutta tähän hän ei osannut vastata yhtään mitään. Sanoi, että jos nestettä haluaa poistaa, niin sen tekee kirurgi (!!). Todella hämmentävää – kyllä siihen hommaan on tk:ssa pystynyt ihan kuka tahansa lääkäri… Hän aikoi sitten laittaa lähetteen ortopedille, että voin siellä esittää vaikeat kysymykseni. Jep. Ehkä katson tuon ortopedikortin Berliinin reissun jälkeen.

Tällä hetkellä jalassa on sellainen tuntu, että lähden varmasti yrittämään maratonia. Luultavasti tuollainen koitos ei kyllä hyvää tee jalalle, mutta on ihan hirmuisen kova kynnys olla lähtemättä. Jos juoksu ei onnistu, niin sitten täytyy keskeyttää homma.

Kirsi laitteli tulemaan artikkelin aiheesta ”Terveenä viivalle keski-iässä”. Täytyy tunnustaa, että kyllä tuo keski-ikä särähtää vielä korvaan aika pahasti, vaikka onhan se jo myönnettävä, että kyllä ikäsarjassa 35-39 ollaan jo kovastikin keski-ikäisiä. AUTS silti. Ja kyllähän nämä kaikenlaiset vaivat todistavat, että ei tässä ikuisesti nuoria olla(kaan). Tuossa artikkelissa huomion kiinnitti se, että siinä todettiin, etteivät kortisonipistokset nopeuta paranemista vaan ainoastaan poistavat oireita. Koitan siis vältellä kortisonia tämän tyyppisissä vaivoissa. Nuo nivelvaivat kyllä vaativat kortisonia – esim. kyynärpäähän voi jäädä pysyvät ojennusvajaus, jos ei tulehdustilanteessa laiteta kortisonia. Been there done that.

Latu ja Polku lehdessä oli juttua paljasjalkajuoksusta. Johdannossa todettiin, että vuosittain 80% juoksijoista kärsii jonkinlaisista jalkavaivoista, että voisikohan syynä olla liian hyvät (=tuetut) jalkineet ja niiden mahdollistama huono juoksutekniikka? Paljasjalkajuoksusta ehdotettiin apua ja sitä pitäisi kyllä ehdottomasti kokeilla. Jospa vaikka tänään töiden jälkeen ennättäisin käymään urheilukaupassakin, kun on tarkoitus junailla suoraan vähän suurempaan kaupunkiin asioille. Onko kenelläkään kokemuksia paljasjalkajuoksusta?

Mainokset
Kategoria(t): sairaudet, vammat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Sokkotreffeillä ;)

  1. nalaniobe sanoo:

    Paljasjalkajuoksusta ehkä sinnepäin..? Itsehän juoksen barefooteilla, koska fyssari käski, että mahdollisimman vähän tukea ja vaimennuksia, jotta jalkaterä ojentuu oikealla tavalla. Ja siis mulle ongelmat tulivat varmaan osittain juuri tuosta jalkinepolitiikasta ynnä rakenteellisista .. haasteista..

  2. -R- sanoo:

    Isäntä on jo yli vuoden juossut/kävellyt/yms barefooteilla. Jalkojen asento yms on parantunut eikä kipuile niin paljoa. ja nyt tuetut lenkkarit tuntuu todella oudoilta jalkaan. Paljon on tehnyt myös oheistreeniä nurmikentillä yms ihan kirjaimellisesti paljain jaloin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s