Puolet vuodesta 2018

Jotenkin hämmentävästi ollaan jo heinäkuussa tätäkin vuotta. Alkuvuosi on ollut töissä varsin kiireinen, aika monta iltaa on mennyt kokouksissa ja se on kyllä näkynyt harjoitusmäärissä. Puolen vuoden saldo näyttää olevan 108 tuntia, josta eniten hölkkää ja toiseksi eniten hiihtoa. Alkuvuoteen osuivat myös kaikki ennakkoon suunnitellut urheilutapahtumat – SisuXtrail, Moskovan puolimaraton (mistä ne ole tainnut mitään kirjoitellakaan) sekä Jukolan viesti. Loppuvuodelle ei ole mitään lukkoonlyötynä vielä. Joku polkujuoksu olisi kyllä kiva ottaa ohjelmaan, ainakin Evolla olisi lähistöllä tarjolla kivankuuloinen tapahtuma. Lisäksi kuukauden päästä järjestää oma seura jälleen Iittihölkän ja siellä on tarkoitus lähteä viivalle. Vinkkejä hyvistä tapahtumista otetaan vastaan! Toki ihan hirmuisesti houkuttelisi Vuokatti trail, mutta pitkän etäisyyden takia taitaa nyt kuitenkin jäädä väliin.

Alla pari kuvaa lauantaina käydystä Ironman Lahti tapahtumasta, jota olin hetken aikaa seuraamassa. Olihan se aika kutkuttavan näköistä ja komeissa puitteissa järjestetty kisa! Oman märkäpuvun myin pois keväällä eli tällä erää on minun osalta triahtlonkisat kisailtu.  Uinnista kun en oppinut pitämään, vaikka kuinka yritin enkä toisaalta halunnut investoida pyörään kovin suuria summia.

42241264415_e0b1a7458043095509502_7e7529421a

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Lahti-Hollola Jukola 2018

Tänäkin vuonna oli viikkoa ennen juhannusta suunnitelmissa Jukolan viesti. Tällä kertaa tapahtuma olikin lähes kotinurkilla, joka toki muuttaa reissun luonnetta melkoisesti. Tarkoituksena oli lähteä lähes koko perheen voimin viikonlopuksi telttailemaan, mutta lapsista osa sairastui, joten suunnitelmat muuttuivat. Lähdin lopulta itsekseni lauantaina aamusta kisapaikalle. Jätin auton Lahteen vanhempien luokse ja hyppäsin Matkakeskuksesta bussiin ja hurautin sillä Hälvälään. Yksin reissatessa bussi oli hyvä ratkaisu, vaikka hinta olikin aika kova (6 €/suunta bussissa maksettuna). Perheparkki olisi ollut Lahden keskustan tuntumassa, vajaan kilometrin päässä bussipysäkiltä. Laskin, että 4 hengen porukalle tulisi melkoiset kustannukset pysäköinnistä  (15 €) ja kuljetuksesta verrattuna esim. viime vuoden Joensuun Jukolaan, jossa perheparkista oli ilmainen kuljetus kisakeskukseen. Lisäksi kuljetus kisakeskukseen oli järjestetty vain lauantaina ja sunnuntaina, perjantaina tulijat joutuivat tyytymään vakiovuoroihin, jotka jättivät varsin kauas kisakeskuksesta. Kävelyreitit ja bussipysäkit oli opastettu täysin olemattomasti! Tuntui, että Lahden kokemusta suurtapahtumien järjestäjänä hehkutettiin ennen tapahtumaa valtavasti, joten melkoisen pettynyt olin järjestelyihin useammssa kohtaa.

Hälvälän kankaalta löytyi muu joukkue telttoineen. Tänä vuonna Terästarpojat panosti asuihin eli nyt meillä olin tiimipaidat ja suunnistussukat. Näitä sponsoroi Elämysautot sekä Kartecon. Juoksujärjestystä pohdittiin vielä viimeisinä päivinä ennen tapahtumaa, mutta lopulta päädyttiin siihen, että mennään samalla järjestyksellä kun aiempinakin vuosina eli minulle jäi ankkuriosuus, jolla tänä vuonna oli mittaa 7,9 km.

Ennätin siis hyvin katsomaan Venlojen startin ja olin sen verran aikaisin paikoilla, että pääsin aivan lähtökarsinan viereen. Siitä pystyi vielä meidän aloittajalle vilkuttelemaan viimeiset tsempit!

Seurailin aloittajan etenemistä väliaikapisteeltä toiselle. Onnistuin tallustamaan yleisörastillekin sopivasti niin, että hänet bongasin.

Yleisörasti oli sijoitettu suppaan siten, että kaikki joutuivat ensin laskeutumaan supan pohjalle ja nousemaan sitten rastille ylämäkeen. Alkuosuuksilla yleisörastilta kurvattiin jo kohti maalia, mutta omalla osuudella tästä jatkettiin vielä pari kilometriä matkaa!

Pääsin omalle osuudelleni viiden jälkeen iltapäivällä. Vaikka en yhteislähdössä ollutkaan, niin porukkaa oli koko ajan varsin paljon ympärillä. Ensimmäisen rastin pummasin komeasti, kun lähdin peesaamaan varmannäköisesti juoksevaa suunnistajaa. Ohi mentiin komeasti. Olisi pitänyt omaan osaamiseen luottaa! Netistä löytyi mahtavaa vertailudataa ja siitä näkyykin, että ekan rastin pummi oli kaikista pahin. Nuo muut isohkot eivät sitten maastossa niin isoilta tuntuneetkaan.

Maaliin meidän joukkue saapui sijalle 741 eli viime vuoteen verrattuna reilun sadan sijan pudotus – toki joukkueita oli mukana nyt melkoisesti enemmän eli suhteellisesti oltiin varmaan samalla tasolla. Kenenkään juoksukunto ei tänä vuonna ollut ihan paras mahdollinen, mutta tyytyväisiä toki olimme!

Juoksun jälkeen suihkuun ja sitten ruokajonoon, joka olikin PIIITKÄ. Ruuanvalmistus oli pettänyt tai joku lämmitysuuni hajonnut – enkä tiedä, oliko sitä ruokaakaan lopulta tarpeeksi. Kuulemma ruokamäärä oli päätetty jo viime vuoden puolella, mikä tuntuu uskomattomalta, että eikö tässä yhtään katsota sääennusteita? Jäin alueelle vielä Jukolan viestin lähtöön saakka ja lähdön jälkeen lähdin bussille päästäkseni takaisin Lahteen. Busseilla ei ollut minkäänlaista aikataulua Hälvälästä Lahteen päin, puoli kahdentoista maissa tuli kolme bussia melko lailla peräjälkeen, joihin kaikki eivät kuitenkaan mahtuneet. Busseihin jonotettiin epämääräisessä laumamuodostelmassa ja tunnelma alkoi olla jo varsin kireä. Linja-autofirman sovellusta ei voinut käyttää lipun ostoon, koska alueen verkko ei kestänyt ja kuljettajalta loppui lippukoneesta paperi, joka pysäytti lipun myynnin… Huoh. Ei näin.

Järjestelyjen puolesta tapahtuma oli huonompi kuin viime vuotinen, mutta muuten oli toki kivaa. Rastit löytyivät yllättävän helposti. Kunto olisi voinut olla parempi, mutta ehkä ensi vuonna sitten?

Kategoria(t): suunnistus | Kommentoi

SisuXtrail

Äitienpäivän aattona järjestettiin Lapinjärvellä ensimmäistä kertaa SisuXtrail polkujuoksutapahtuma. Tarjolla oli monenlaisia matkoja – 8 km, 21 km, 30 km ja 68 km. Itse päädyin tuohon 21 kilometriin, koska se on matka, jonka voi selvittää vaikkei hirveästi ehtisikään harjoitella. Kisapäivälle osui varsin kuuma päivä. Kisakeskus oli kunnan keskustassa sijaitsevalla ruotsinkielisellä koululla. Kaikkien muiden matkojen paitsi 8 km:n lähtö oli naapurikunnan puolella Liljendahlissa. Sinne oli järjestetty bussikuljetus koululta. Itse lähdin toiseen bussikuljetukseen ja aikaa ennen lähtöä jäi 45 minuuttia.

Lähtö oli klo 12 ja ihan mukava määrä ihmisiä matkaan lähtikin. Alku kulki mukavasti ja matka eteni. Minulla oli juomarepussa vettä ja sitä kyllä sai juoda helteessä. Aika pian huomasin, että olin unohtanut ottaa suolaa mukaan ja sormet turposivatkin melkoisesti. Reitti oli mukavan juostavaa, polkua, metsätietä, kalliota… Matkalle osui muutama mutaisempi paikka sekä yksi hakkuuaukio, joiden ylittämisessä oli oma hommansa. Lisäksi pari isompaa nousua otti kyllä luulot pois. Reitti oli varsin hyvin merkattu. Toisen juomapisteen jälkeen oli pätkä, jossa olin hieman epätietoinen, että missä näkyy seuraava merkki, mutta sekin sitten näkyi kun vähän katseli.

Reitillä oli kolme juomapistettä, mutta ilman omaa juomaa olisi kyllä käynyt heikosti tuossa kelissä! Matkan edetessä alkoi helle hyydyttää ja saattoivat vähäiset juoksukilometritkin vaikuttaa siihen, että eteneminen hidastui melkoisesti. Reitille oli vielä ihan loppumetreille löydetty isoja mäkiä, joten aika väsyneenä pääsin maaliin hieman reilussa kolmessa tunnissa. Maalissa tarjolla oli keittoa leivän kera ja mikäs siinä oli istuskellessa ja palautuessa.

Tapahtuma oli mukava ja ensi keväänä järjestetään kuulemma toistamiseen, joten eiköhän silloinkin tule lähdettyä mukaan!

Kategoria(t): kilpailut, polkujuoksu, Uncategorized | Kommentoi

Anjalan 24h hiihto

Viikko sitten käytiin Iitin Pyrinnön porukalla hiihtämässä Anjalan Liiton 24h hiihdossa. Kisa alkoi perjantaina klo 12. Minun vuoroni oli lauantaina aamulla klo 6-8. Herätyskello soitti siis neljältä aamuyöllä, että kaikenlaisia harrasteita sitä pitää ihmisellä olla. ”Yövuorolaiset” olivat hiihtäneet meillä kolmen tunnin settejä. Keli oli aika raskas  – jo ensimmäisellä kierroksella ylämäet oli aika raskaita. 11 kierrosta ennätin kiertää – yksi kierros aina 2,3 km. Lopulta meidän joukkue sijoittui seitsemänneksi eli puolen välin paremmalla puolella oltiin. Hyvä me!

Kuvassa oma urakkani on lopussa ja hiihtovuoroon lähti joukkueen nuorin jäsen.

(Kuva: Janna)

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Vuosi 2017

Vuonna 2017 treeniä kertyi 217 tuntia – se on n. 20 tuntia vähemmän kuin edellisinä vuosina. Ykköslaji oli jälleen juoksu ja sitä kertyikin enemmän kuin viime vuosina, mutta varsin pieniähän nuo määrät ovat. Heikoin kuukausi oli toukokuu, jolloin ruusu pakotti telakalle pariksi viikkoa kokonaan. Syksyllä aloitin uuden työn ja vaikka töitä olikin pääasiassa vain kolmena päivänä viikossa, jäi treeniaika varsin vähiin. Saapa nähdä, miten tänä vuonna käy, kun työ vaihtuu kokoaikaiseksi. Vuodelle 2018 ei vielä ole edes mitään sen suurempia tavoitteita. Venlojen viestiin on ilmoittautuminen jätetty, mutta muuten ei ole suunnitelmia.

Jatkan edelleen Iitin Pyrinnön puheenjohtajana. Aika paljon on siihen liittyen ollut opettelua ja kaikenlaista puuhaa, mutta jospa tämä vuosi sujuisi jo rutiinilla.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Polkujuoksuohjaajaksi oppimassa

Viime viikon sunnuntaina lähdin aamusella kohti Pasilaa ja Suomen Ladun toimistoa. Ilmoittauduin jo kevätpuolella polkujuoksuohjaajakurssille ja ilokseni pääsin kurssille. Meitä oli noin 20 kurssilaista. Kurssin opettajina toimivat Veera Malmivaara ja Lari Salama. Ensin käytiin asioita läpi sisätiloissa, sitten lähdettiin Keskuspuistoon juoksentelemaan ja käymään läpi erilaisia harjoituksia.

Ruokatauon jälkeen jatkettiin ryhmissä ja pohdittiin erilaisia asioita ja ohjattiin harjoituksia toisille kurssilaisille.

Hieman ankeasta lokakuun lopun säästä huolimatta oli kyllä huippukurssi! Paljon tuli hyviä vinkkejä ohjaamiseen ja kovasti olen jo miettinyt polkujuoksukurssin sisältöä. Ajatuksissa on, että josko ensi keväänä ohjaisi kurssin täällä Iitissä. Kurssin lopputehtävät on vielä tehtävänä ja sitä varten kävinkin juoksentelemassa suunnittelemani treenin keskiviikkona. Sattui hurjan hieno päivä mäkitreenille ja marrasputken aloitukselle. Marrasputki on facen kpk24/7-ryhmän haaste, jossa juostaan marraskuussa joka päivä vähintään 25 minuuttia. Minun putki alkoi hyvin ja heti toisena päivänä jäi juoksematta. Tein kyllä lihashuoltoa, mutta lenkille en itseäni saanut pakotettua enää pitkän työpäivän jälkeen. Mutta 3. ja 4. marraskuuta olen taas käynyt lenkillä. Katsotaan nyt, minkälaisen putken tässä saa aikaan.

Kategoria(t): polkujuoksu, Uncategorized | Kommentoi

Voimachallenge

Syyskuun viimeisenä päivänä järjesti paikallinen Mahtisali voimachallenge kisan. Tarjolla oli yksilösarja, parisarja ja joukkuesarja. Lupauduin urheiluseuran joukkueeseen mukaan. Meillä olikin kaksi joukkueellista väkeä ja päätimme tehdä naisten joukkueen ja miesten joukkueen. Lajit eivät varsinaisesti olleet mitään itselle vahvoja lajeja, mutta mukaanhan voi aina lähteä. Lajeina oli mm. kelkan vetämistä ja halkokasan siirtämistä kottikärryillä. Hauskaa oli eivätkä lajitkaan lopulta kovin pahoja olleet. Palkintosijalla ei meidän joukkue päässyt, mutta jokainen osallistuja sai tuotekassin, joten ei tarvinnut kenenkään tyhjin käsin lähteä.

37177632530_0c3317802b

23583034258_ede829b64d

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi